Verkkokurssin tekninen suunnittelu ja toteutus on hyvässä mallissa. Olen suorittanut ensimmäisen iteraation sekä tehnyt siinä esille tulleet korjaukset / puutteet.

Rajauksia löytyi kolme vaikka alunperin kuvittelin tekeväni kurssin kerralla valmiiksi ;-). Connectin näkökulmasta rajattava tekijä on Breakroomsien käyttöohjeiden puuttuminen. Koska kurssilaiset ovat etäluentojen tai webinaarien järjestäjinä vielä alkutaipaleessa en kanna huolta Breakrooms -ohjeiden puuttumisesta. Mennään askel kerrallaan eteenpäin eikä hauka heti liian suurta palasta. Edistyneemmän käytön ohjeet tulevat aikanaan Optimaan. Pedagogisen ja vuorovaikutteisen käytön näkökulmasta ohjeista jää puuttumaan Connectin 'Interaktiivinen käyttö'. Kyseessä on Humapin käyttämän mallin mukainen menetelmä, jossa hyödynnetään Notes- ja Chat -Podeja. Niiden käyttömahdollisuudesta kerrotaan kyllä, mutta Humapin käyttämä malli puuttuu. Kolmas rajaus kohdistuu menettelytapaohjeiden tulostamiseen. Menettelytapaohjeet ovat syntyneet, mutta eivät ole siinä mielessä käyttäjäystävälliset, että ne voisi tulostaa yhtenä "pakettina".

Kaiken kaikkiaan tekninen suunnittelu oli mielekästä. On kiva tehdä jotain näkyvää; tuloksen näki heti näytöllä. Tekninen suunnittelu oli varsin työläs osa. Sinänsä ei tullut uusia asioita esille, mutta huokaisin helpotuksesta kun sain suunnitelman tehtyä.
 
I iteraation myötä päivitin Optiman visuaalista ilmettä. Vielä en ole kuviin täysin tyytyväinen. Lisäksi puuttuvat sisältöaiheet vaivaavat: rajauksessa kerrotut. Connectista puuttui pari toimintoa, jotka lisäsin ohjeisiin.

Pedagogiseen suunnitelmaan oli vaikeahko päästä sisälle. Aloitin lukemalla ensin Moodlessa olevat oppimateriaalit, katsoin luentovideon läpi ja siirryin linkkien kautta Kopan materiaaleihin. Luentovideot on tehty Adobe Connectilla, johon on tehty versiopäivitys edellisen luennon jälkeen: opiskelija näkee luennossa käytetyt slaidit navigointipalkissa. Slaideja klikkaamalla myös puhe päivittyi eli siirtyi aikajanalla oikeaan kohtaan. Hieno parannus, mutta pohdin sen vaikutusta omaan AC -ohjeeseen ; saattaa tulla heti päivitystehtävä eteen (kuvat ainakin (?). Itse luento vahvisti heti olettamukseni, että on tarkoitus tehdä iteroivaa työtä. Eri vaiheet nivoutuvat lopulta toisiinsa ja pitääkin tehdä päällekkäistä työtä. Oikeilla jäljillä siis :).

Pedagogiikassa on monia vaihtoehtoja - jokaiselle jotain sopivaa. Toimintastrategioista kurssiltani löytyy osia vähän kaikesta. Ohessa ote suunnitelmastani: "Alussa korostuu opettajan asiantuntijuus jonka jälkeen alkaa vertaistyöskentely: ryhmäytyminen ja ryhmätöiden tekeminen eli toiminnallinen vertaisosallistuminen. Tämän kokonaisuuden rinnalla kulkee jatkuvasti materiaalikeskeinen opetus. Ongelmakeskeinen ja tehtäväkeskeinen opetus saavat vähiten painoarvoa vaikkakin opettaja asettaa ongelmat tehtävien muodossa joita opiskelijat ratkaisevat sekä yksin että ryhmissä. Kolme keskeistä toimintastrategiaa ovat näin ollen materiaali-, vuorovaikutus- ja vertaistyöskentelykeskeisyys. Tehtävät sitovat nämä yhteen". Hieman aloin pohtimaan onko kyseessä kuitenkaan vuorovaikutuskeskeisyys. Ehkä se pitäisi pudottaa pois......tällöin jäljelle jäisivät materiaalikeskeisyys sekä vertaistyöskentely. Tosin jos kurssi suorittaa itsenäisesti niin jäljelle jää materiaalikeskeisyys. Malliksi valikoitui Tiedon omaksuminen. Opiskelijan tulee osata käyttää oppimaansa autenttisessa tilanteessa - ulkoa lukeminen ei riitä.

Kognitiivisten työkalujen ja -prosessin näkyväksi tekeminen oli ehkä vaikeinta pedagogisessa suunnitelmassa. Kyseessä on itselleni hiukan abstrakti käsite. Ajattelun taitoja tai tiedon käsittelyn taitoja tarvitaan tällä/-kin kurssilla ja niiden tueksi olen tehnyt ohjaavaa materiaalia. Lisäksi oppimistehtävät tukevat opiskelijan tiedon prosessointia. Tarkoitus on oppia käyttämään tieto-taitoja uusissa tilanteissa (opetustilanteissa).

Tämän oppimistehtävän tuloksena olen työstänyt sekä pedagogista suunnitelmaa että teknistä suunnitelmaa. Olen tehnyt kurssimateriaalia teknisen osuuden yhteydessä, joskin sitä valmistui myös sisällönsuunnittelun yhteydessä.

Sain vihdoin ja viimein tausta-analyysin lähes valmiiksi. Tänään tutkin Moodlen ja Kopan sisältöä liittyen Sisällönsuunnitteluun. Itse luento jäi vielä kesken, mutta tästä alkaa matka kohti vaativaa Sisällönsuunnittelua. Tämän jakson tuloksena syntyy Sisältökuvaus (tai oppimispolku) ja Sisältökäsikirjoitus.

Kuukauden rumba takanapäin. Jäi jotenkin pirstaleinen olo. Saattaa johtua myös siitä, että selailin Moodlesta tulevia oppimistehtäviä ja materiaaleja. Tuntuu, että olen jo tehnyt osia teknisestä suunnittelusta, joka tulisi vasta pedagogisen suunnittelun jälkeen. Toisaalta, tarkoitushan on toteuttaa iteroivaa ja inkrementaalista toimintatapaa :) Ehkä tämä päällekkäisyys ja pirstaleisuus on osittain sitä 'Täydentävää ja toistavaa kehittämistä'.

Sisällönsuunnittelu vei enemmän aikaa mitä kuvittelin. Tausta-analyysistä oli suuri hyöty. Siihen saattoi palata ja tarkistaa mitä oli suunnittelut. CMapToolsin edellisestä käytöstä oli venähtänyt pitkä aika, joten ensin piti palauttaa karttojen tekotavat mieleen. Innostuin erilaisista käsikartoista siinä määrin, että otin sellaisen heti opetuskäyttöön; kuvasin Optiman uusia toimintoja karttana, jonka liitin aloitussivuksi. Opittu asia tuli siis heti käyttöön.

Pohdin useamman kerran, että riittääkö opettajan aika näin perusteelliseen pohjatyöhön. Kokemuksesta tiedän kuitenkin myös, että tämän kaltaiselle kehitystyölle olisi tarvetta. Monesti kursseja laitetaan verkkoon edellisiltana, ilman sen suurempaa työpanosta. Vaikka olin tausta-analyysissä kirjoitanut tehtävät auki, niin jotenkin ne tuntuivat unohtuvan sisällönsuunnittelusta. Sisällönsuunnittelu tuntui omalla kohdallani ajautuvan väkisin tekniseen suunnitteluun. Ehkä näin pitää ollakin. Hiltusen kurssin pohjalta mietin, että missä ajanjaksossa hän on ehtinyt tämän kaiken tuottamaan :-). Materiaalia on runsaasti Kopassa, oppimisympäristö Moodlessa sekä luentotallenteet. Tässä taitaa olla hyvä esimerkki iteratiivisesta ja inkrementaalisesta verkkokurssin tuotantotavasta ts. pohjalla Sisältölähtöinen verkko-opetuksen suunnittelumalli.

Sisällönsuunnittelun osalta pidän tärkeänä Ydinainesanalyysiä. Siinä käydään konkreettisesti läpi opetettavat asiat ja nimen omaan siten, että mitä on pakko tietää ja mikä on vähemmän tärkeätä. Analyysi helpotti toisaalta karsimaan ylimääräisiä asioita pois, mutta toisaalta se toi lisää opetettavia sisältöjä.  Opiskelijan näkökulmasta olisi hienoa ryhmitellä materiaalit täytyy tietää - hyvä tietää - kiva tietää jaksoihin.

Oppimistehtävän 4 tuloksena syntyi:

• työtila Optimaan (iteroidaan vielä)
• Adobe Connect -huone Etäluento -nimellä
• sisältökuvaus CMapToolsilla (löytyy Confluence Wikistä)
• Sisältökäsikirjoitus Confluence Wikissä

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Oppimistehtävä 2:

Ideapankki on nyt luotu, mutta ei ole aivan valmis koska verkkokurssin sisällöllinen osuus on hieman vaiheessa. En ole vielä päättänyt otanko etäneuvotteluvälineen tueksi jonkin sosiaalisen median välineen vaiko Optiman. Tehtävänannossa piti myös miettiä tulevan kurssin realistisia toteutusmahdollisuuksia sekä aikatauluttaa omaa tekemistä. Tältä pohjalta karsin suunnitelmasta pois iPadin.
Ideapankin luominen oli pikkuisen haastavaa koska syntyi teknisiä ongelmia. En ole käyttänyt pitkiin aikoihin kuvankäsittelyohjelmia, joista olikin tullut uudet versiot. Niinhän siinä sitten kävi etten osannut enään käyttää PhotoShopin CS5 -versiota. Yritystä kyllä oli, mutta oli pakko antaa periksi. Sen sijaan asensin koneelleni Gimpin, jonka avulla sain jotain aikaiseksi. Itse Ideapankin tein Dreamweaverilla, joka sekin oli käynyt muodonmuutoksen päivityksen yhteydessä. WWW-sivut ovat ns. riisuttu versio eli ei mitään ihmeellisyyksiä. Ehkä myöhemmässä vaiheessa, mutta nyt pitää keskittyä muihin asioihin.

Teknisiä ongelmia aiheuttaa myös Ideapankin siirtäminen yliopiston palvelimelle (VPN -yhteydellä). Eilen yhteys toimi onnistuneesti, mutta tänään kun piti siirtää tiedostot palvelimelle, niin eipä toimikaan. Pitää yrittää uudemman kerran. Sitten niihin muihin asioihin eli oppimistehtävä 3:n pariin ja Tausta-analyysiin.

Oppimistehtävä 3

Verkkokurssin tausta-analyysi oli sisällöllisesti tuttua asiaa. Itse termi on kuitenkin päässyt unohtumaan. Hyvä, että nyt löytyi asioille oikea nimityskin :). Olen käyttänyt enemmän verkkokurssin käsikirjoitus -termiä tai synopsiksen laadintaa. Tausta-analyysi taitaa olla laajempi kokonaisuus kuin em. termit.
Oppimistehtävän suoritus alkoi tutustumalla Moodlen ja Kopan materiaaleihin. AC -luento oli myös hyvä, yksityiskohtia tarkentava. Näihin pitää vielä palata tehtävän edistyessä. Kirjoittelen tänne siis ajatuksia sitä mukaa kun tehtävät edistyvät - muutoin unohdan mitä olen milläkin hetkellä pohtinut tms. Menee hieman iteroinniksi tämäkin :)

Tarkoitus olisi kirjoittaa seuraavaksi wikiin Tausta-analyysini sisältöä. Haastetta tuo se, että en ole vielä aivan varma verkkokurssin aiheen täydellisestä sisällöstä. Etäluento Connect prolla on selvä, mutta sen tueksi tarvitaan muita härpäkkeitä. Olisiko some -väline vai Optima käyttökelpoinen? Taidan kallistua Optiman puolelle; materiaalin jakamisen paikkana lähinnä. Organisaatiossani on Optima käytössä, somea ei juurikaan käytetä opetuskäytössä paitsi tietyillä aloilla.
 

1. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät asiat, joita tausta-analyysissä tulisi aina käsitellä? Perustele miksi.

Osaamistavoitteet lienee yksi tärkeimpiä asioita. Ilman tavoitteita on varsin hankala suunnitella sisältöä, menetelmiä, resursseja tai pedagogiikkaa. Väittäisin sen olevan kaiken a ja o. Kun tiedetään mitä tavoitellaan voidaan etsiä keinoja miten tavoitteisiin päästään: minkälaista oppimateriaalia tarvitaan, tarvitaanko tehtäviä - minkälaisia, edellyttääkö tavoitteiden saavuttaminen tekemistä - minkälaista ja minkälaisessa ympäristössä, kuinka paljon pitäisi käyttää aikaa (opettaja - opiskelija), voidaanko käyttää hyväksi tvt -tekniikkaa; miten, mitä tekniikkaa.

Konkreettinen esimerkki: opiskelijan piti suunnitella verkkokurssi. Hän lähti liikkeelle verkkoympäristöstä; halusi tietää mitä sillä voi tehdä. Tulevan kurssin tavoitteista, sisällöistä, toiminnallisuudesta, arvioinneista tai palautteen annoista ei ollut mitään tietoa. Väline oli pääasia ja opetettava sisältö toissijainen.

1. Oliko luennolla tai materiaaleissa jotain, mihin et ole aiemmin törmännyt tai mikä oli yllättävää tausta-analyysia ajatellen?

Bloomin taksonomia ja tietämisen eri tasot verbeineen tuottivat eniten päänvaivaa. Tietämisen tason verbejä määritellessä joutui pohtimaan mihin tasoon omalla opetussisällöllä mahdollisesti pääsee. Ei vain sanahelinää kuten luentomateriaalissa tuli esille: " ymmärtää ja hallitsee" -verbien osalta on tosiaan vaikea todentaa onko ymmärrystä tai asian hallitsemista olemassa. Yllättävää oli myös tausta-analyysin laajuus. Jäin pohtimaan kuinka moni opettaja oikeasti tekee näin perusteellista työtä.

Tehtävä 1

Luennot: Johdanto verkkokurssien maailmaan, Suunnittelun perusteet

Tehtävänä miettiä harjoitustyön aihetta.

Ensimmäinen viikko alkaa tutustumalla verkkokurssin suunnittelun periaatteisiin sekä tutustumalla opintojaksolla käytettävään suunnittelumalliin.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Johdantoluennoissa oli runsaasti tietoa verkko-opetuksesta ja verkkokurssin suunnittelemisesta aina toteutukseen asti. Paljon tärkeää asiaa, jotka olivat osittain tuttuja aikasemmilta kursseilta, mutta myös oman työni kautta tutuksi tulleita. Peilasin lukemaani omaan työkuvaani sekä oman organisaation käytäntöihin. Olen toiminut runsaat kymmenen vuotta verkko-opetuksen parissa suunnittelijan nimikkeellä. On ilahduttavaa huomata, että pääpaino on siirtynyt materiaalikeskeisyydestä oppijakeskeisyyteen. Toisaalta sosiaalinen media on ehkä nostanut välinekeskeisyyttä esiin. Opettajan muuttuneesta / muuttuvasta roolista on puhuttu jo pidemmän aikaan, mutta onkohan muutosta oikeasti tapahtunut? Yleistää ei varmasti kannata, mutta opettajan rooli ei ehkä pääse muuttumaan mikäli johto ts. päättäjät eivät ota kantaa asiaan. Roolin muutos edellyttäisi muutoksia perusasioissa.

Luentomateriaaleissa pidin erityisesti Verkko-oppimista edistävistä ja estävistä tekijöistä (Nevgi ja Tirri 2003). Lyhyesti ja ytimekkäästi verkkokurssin tekijälle tarkastuslistaksi.

Ehkä vähiten omassa työssäni näkyviä aihealueita olivat itse oppimiseen liittyvät asiat kuten pedagogiset metodit ja tekniikat, mielekäs oppiminen, antoisien oppimiskokemusten määrittelyt ja bloomin taksonomia. Kasvatustieteissä on toki tullut em. aihealueita esille ja nykyisissä opinnoissakin, mutta koska ne pysyvät työssäni taka-alalla, ne ovat päässeet lähes unohtumaan. Pedagogisista skripteistä, joilla voidaan vaiheistaa ja ohjata oppimista aktivoimalla vuorovaikutusta, olen kokeillut: verkkokeskustelua, ideariiheä, teemakeskustelua, väittelyä, käsitekarttoja, työpajoja. Roolileikit tulivat muistaakseni esille opettajankoulutuksessa. Itselleni oppimisen välineeksi sopii parhaiten tekeminen ja kokeileminen. Pidän myös yhdessä ideoimisesta, pienryhmissä. Tällaisissa tilanteissa jokainen saa äänensä kuuluviin.

Lähiopetusta ei voi siirtää sellaisenaan verkkoon. Muutosta pitää tapahtua materiaalien lisäksi esimerkiksi opetusmenetelmissä, pedagogiikassa ja arvioinnissa. Itseäni on jo pidempään kiinnostanut verkkokurssien laatu ja kuinka arvioidaan sosiaalisen median opetuskäyttöä - mitä asioita arvioidaan, millä kriteerein jne. Miten todentaa oppimistuloksia? Mitä opiskelja on oppinut? Hiltusen tutkielmassa oli mainittu apukeinoja muutokseen kuten opintojakson jaksottaminen ja eri tyyppiset oppimistehtävät joilla voidaan mitata saavutettuja oppimisen eri tasoja (esim. kriittisen ajattelun taidot, ongelman ratkaisutaidot jne). Oppimisen arviointia käsiteltiin myös luentomateriaalissa. Perinteinen jako oppimisen arvioinnissa jaetaan diagnostiseen (esitietovaatimukset), formatiiviseen (oppimisprosessi) ja summatiiviseen (oppimistulokset) arviointiin. Verkossa oppimisen arviointiin esitetään vaihtoehdoksi 1. Suorituksen arviointia ja/tai 2. Portfolioarviointia. Uskoisin, että omassa organisaatiossani käytetään enemmän ensimmäistä vaihtoehtoa.  Eri tulosalueilla on varmasti erilaisia käytäntöjä kuten esim. muotoilun koulutusohjelmassa, jossa tehdään enemmän käsillä (syntyy näkyviä tuotoksia) kuin esim. liiketaloudessa. Portfolioarviointi tekee ehkä enemmän tuloansa uuden tekniikan siivittämänä (tiedon jakamisen helppous, uudet välineet esim. älypuhelimet).

 Laatuun ja oppimistuloksiin liittyvän kyselyn tuloksien (Allen&Seaman) pohdinta oli kiinnostavaa "onko verkko-opetus laadukasta jos se on yhtä hyvää kuin lähiopetus". Oli mielenkiintoista lukea tästä aiheesta koska useimmiten lähiopetus on siirretty verkkoon, digitaalisen muotoon ja verkkokurssin arviointi/tentti tehdään paperilla ts. ikäänkuin lähiopetuksena. Verkossa tapahtuva toiminta taitaa jäädä usein arvioimatta. Arvioinnin kohteena on perinteinen paperitentti, jolla nähdään onko tapahtunut oppimista vrt. onko kurssi ollut laadukas? Taisin jo eksyä aiheesta, mutta hyvin mielenkiintoista kesälukemista :-).

Sisältölähtöisen verkko-opetuksen suunnittelumallin todellista käyttöä odotan innolla. On hauska nähdä miten se toimii käytännössä omalla kohdallani. Eri vaiheita toteuttamalla ja oikeasti pohtimalla luulisi syntyvän laadukas lopputulos. Olen työssäni opettanut opettajia verkkokurssien tekemisessä: suunnittelu, toteutus ja ylläpito. Viime vuosina em. tehtävät ovat vähentyneet, lieneekö syynä esim. resurssien puute ja mielenkiinnon lopahtaminen.

Oppimistehtävä 1:

Aihe kirjattu Moodleen, opettajalle s-postilla tarkempi selvitys.

***********************************************************************************************************

MUISTILISTA:

Mielekäs oppiminen, Jonassen, Nevgi ja Tirri, Hiltunen

1. opiskelijan aktiivisuus, vastuu omasta oppimisesta
2. konstruktivismi: opiskelija tietojen ja taitojen rakentajana, aikaisemman tiedon pohjalta sekä keskustelemalla yhteistä ymmärrystä luoden ja rakentaen
3. yhteistoiminnallisuus
4. intentionaalisuus eli tavoitteellisuus; määrää ja asetaa itse omat tavoitteensa, vastuu itsellä, halu saavuttaa tavoitteet
5. kontekstuaalisuus eli tilannesidonnaisuus; todelliseen elämään liittyviä oppimistehtäviä tai simulaatioita, asiat nivoutuvat muihin elämänalueisiin jolloin ovat siirrettävissä esim. työ, vapaa-aika
6. reflektiivisyys eli itseohjautuvuus: oman oppimisen analysointia ja vastuun ottoa esim. itsearviointimenetelminä oppimispäiväkirjat tai itsearviointitehtävät
7. yksilöllisyys: opiskelijan aiemmista tiedoista, taidoista, osaamisesta ja motivaatiosta johtuvien erojen huomioiminen toteutuksessa
8. siirtovaikutus eli transfer; opittavan asian soveltaminen muihin opittaviin tai jo opittuihin asioihin; käyttäminen uusissa yhteyksissä

Bloomin taksonomia; oppimisen kannalta tärkeät tiedolliset tavoitteet; millaiseen tiedon omaksumisen tasoon pyritään.

Sisältää kolme osittain päällekkäistä aluetta: kognitiivinen, pyskomotorinen (taidollinen) ja affektiivinen (tunneperäinen). Jokaista aluetta voidaan hyödyntää oppimisessa eri medioiden intergroinnin kautta. Bloomin taksonomiassa olennaista on ns. aktiivisten verbien käyttö (kts. luentomoniste), jotka kuvaavat opiskelijan ajattelun ja tiedollisen toiminnan tasoa. Ohessa kuusi tasoa:

Taso1: mieleenpalauttaminen; kyky muistaa as kuten ne on esitetty

Taso2: ymmärtäminen; kyky ymmärtää ja tulkita oppimaansa

Taso3: soveltaminen; kyky käyttää tietoa oikeassa tilanteessa

Taso4: analysoiminen; kyky pilkkoa ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää niiden suhteet

Taso5: syntetisoiminen, kyky luoda jotain uuutta olemassa olevan tiedon pohjalta

Taso6: arvioiminen; kyky arvioida ajatusten ja ratkaisujen arvoa; sisältää kaikki edellä listatut tasot sekä arviointikriteerit.